Työhyvinvoinnin parantaminen

Työhyvinvonti on polttava aihe jokaisessa työpaikassa ympäri vuoden. Aina on kehitettävää ja parannettavaa ja sehän on itsestään selvää, kun ihmisten kanssa työskennellään. Harvassa on työpaikka, jossa et koskaan joudu olemaan ihmiskontaktissa joko yhteistyökumppaneiden, työkavereiden, edustajien tai ostajien kanssa.

Työhyvinvointiin vaikuttaa suunnattomasti tekijöitä, joita ihmiset arvostavat eri tavalla. Siksi työhyvinvointi on polttava aihe jatkuvasti ja sitä pyritään kehittämään eri tavoilla, jotta jokainen olisi osaltaan tyytyväinen ja viihtyisi työssään. Aina löytyy parantamisen varaa, etenkin kun kyseessä on suuret työpaikat ja työllä monta tekijää. Olen joskus kuullut sanottavan, että yhtä monta tapaa työskennellä kuin tekijääkin. Mahtaa kyseinen lausahdus olla sovellettavissa myös työhyvinvointiin, yhtä monta työhyvinvoinnin kehittäjää kuin työntekijääkin. Jokaisessa työpaikassa työhyvinvointia varmasti kehitetään omalla tavallaan, mutta uskoisin että seuraavat työhyvinvoinnin avaimet ovat sovellettavissa jokaisessa työpaikassa ja jokaiseen työntekijään.

Health is Wealth from Puttu Gam on Vimeo.

1. Fyysinen kunto. Kuten jokainen jo varmasti arvaa ja tietää, fyysinen kunto vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen ihan yhtä paljon kuin arjessa jaksamiseenkin. Fyysisitä kuntoa ylläpitämällä jaksaa toki fyysisessä työssä paremmin, mutta myös työssä jossa on paljon istumista ja liikkuminen jää minimiin. Yleensä istumatyö rasittaakin enemmän päätä, kuin muuta vartaloa. Liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon avulla saa istumatyöntekijän pääkoppakin tuuletusta ja keho pysyy kunnossa vaikka suurin osa arjesta tulee vietettyä työpaikalla istuen.

2. Ravitsemus. Yllätys, yllätys myös hyvällä ravitsemuksella on yhteytensä työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Hyvä ja terveellinen ravinto pitää huolen kropan toimivuudesta ja pääkopan jaksamisesta. Elimistö tarvitsee monipuolista ravintoa jaksaakseen toimia kunnolla ja pysyäkseen jatkossakin toimintakykyisenä.

3. Ammattitaidon ylläpitäminen. Jokainen on joskus aloittanut uransa. Kyseinen kahdenkymmenen vuodena takainen päivä ei välttämättä jokaisella muistissa kirkkaimpana ole, mutta jokaisella se on kuitenkin edessä ollut. Jokainen siis ajatelkoot sitä muistoa ja miettiköön mikä homma oli aloittaa ammattitaidon kehittäminen ja siihen vielä päälle täydennyskoulutusta ja ammattitaidon ylläpitämisen koulutusta. Ei se helppoa ole ollut. Siksi työhyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää säännöllisin väliajoin pitää koulutuksia, ettei siihen parinkymmenen vuoden takaiseen päivään joutuisi työuran aikana astumaan montaa kertaa. Ammattitaidon ylläpitäminen työhyvinvoinnin kannalta on siis tärkeää, jotta työntekijä tuntee olonsa ammattilaiseksi ja osaavaksi joka päivä.

4. Yhteisöllisyys. Jokaisessa tyäpaikassa kuulutaan yhteisöön. On eri asia onko yhteisössä mukava olla ja toimiiko se. Työpaikoilla kuitenkin olisi suotavaa olla toimiva ja tiivis yhteisö, jotta jokaisen on töissä mukava käydä ja työt sujuvat mukavasti. Hyvän yhteisön avulla myös työn tuottavuus paranee. Yhteisöllisyyden parantamiseen voi vaikuttaa jokainen kantamalla kortensa yhteiseen kekoon, tukemalla ja kehittämällä yhteisöllisyyttä työpaikalla.

5.Työpaikan siisteys. Pieni mutta todellakin vaikuttava asia, josta on myös usein hyvä lähteä työhyvinvointia kehittämään. Työpaikan siisteydellä on todella merkitystä työhyvinvoinnissa. Voihan jokainen kuvitella tilanteen, jossa työpaikalla kanssatyöntekijät jättävät roskansa ja tavaransa kuin koira jätöksensä. Tällöin jokainen joutuu kahlaamaan läpi jätösten, etsimään tavaroita ja aina on se yksi joka kaaosta ei kestä, ja joutuu siivoamaan muiden jätökset. Jokaisen siivotessa omat jälkensä ja palauttamalla työtarvikkeet paikoilleen käytön jälkeen, jokainen voi todella keskittyä työhönsä eikä kenekään tarvitse laahautua muiden jätösten lävitse. Saat myös enemmän työstäsi irti ja panostettua siihen paremmin, kun pidät oman paikkasi ja omat toimistotarvikkeesi kunnossa!

6. Työvuorosuunnittelu. Etenkin paikoissa, joissa tehdään vuorotyötä on henkilökohtainen työvuorosuunnittelu osa työhyvinvointia. Näin työntekijät saavat soviteltua arjen harrastuksiaan ja vapaa-aikaansa pidemmäksi aikaa kuin kolmeksi viikoksi. Alkukesästä työntekijä pystyy jo suunnittelemaan loppukesän vapaa-ajan viettoaan ystävien tai perheen kesken. Henkilökohtainen työvuorosuunnittelu luo vapautta työn tekemiseen.

7. Työn pysyvyys ja riittävä toimeentulo. Näistä asioista tuskin tarvitsee erillistä selvitystä. Jokaisellehan se on itsestään selvyys, että työssä viihtyy paremmin kun tietää sen jatkuvan ja tietää toimeen tulon olevan riittävä. Tai korvauksen olevan sopivan työhön nähden, miten sen kukin tahtoo ilmaista.

8. Turvallisuuden tunne työpaikalla. Kukapa tahtoisi joka päivä mennä työpaikalleen ja ensimmäisenä miettiä mahtaako tänään tulla nyrkkiä vai osoittaako joku asella puskasta. Ei ihmisolennon psyyke ole luotu kestämään jatkuvaa turvattomuuden tunnetta, etenkään jos se ei ole pakollista. Jokaisella työpaikalla on turvallisuusohjeet, joita tulee noudattaa ja ohjeistus myös ennakoimattomia tilanteita varten. Turvallisuus on tärkeässä osassa työhyvinvoinnin kannalta. Turvallisessa työpaikassa työntekijät viihtyvät taatusti paremmin, kuin turvattomissa oloissa.

9. Työn arvostus. Työntekijää ja tehtyä työtä tulee totta tosiaankin arvostaa. Kysymys ei ole siitä, että joka päivä työntekijät pitäisi palkita. Kyse on ennemminkin siitä, että jokainen sanoo toiselleen kiitos työvuoron päätyttyä. Kyse on siitä, että esimies kertoo positiivisia asioita työntekijöilleen tehdystä työstä. Onhan se hienoa, jos työpaikka pystyy palkkalistoilla oleviaan palkitsemaan esimerkiksi pienellä muistolla jouluna tai juhannuksena. Jo se on asia jolla osoitetaan arvostusta työntekijöille. Pieniä asioita, joilla saadaan työntekijät tuntemaan itsensä ja työnsä tärkeäksi, luodaan yhteisöllisyyttä ja kehitetään työhyvinvointia.